Ukraina-tukea kritisoiva Unkari sai tuekseen Slovakian, ja nyt joukkoon voi liittyä merkittävä maa – näin asiantuntija avaa uhkaa

Venäjän presidentti Vladimir Putin odottaa, että länsi väsyy tukemaan Ukrainaa. Näin varoitti EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell lokakuussa.

Jonkinlaista uupumusta on jo nähtävissä.

Viimeksi perjantaina merkittävä saksalaislehti, maan suurin iltapäivälehti Bild kertoi lähteisiinsä viitaten, että Saksa ja Yhdysvallat haluavat asetoimituksia vähentämällä painostaa Ukrainaa neuvottelupöytään Venäjän kanssa.

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak ei usko, että Yhdysvaltojen ja Saksan poliittinen tahtotila auttaa Ukrainaa olisi yhtäkkiä muuttunut merkittävästi.

– Niin kauan kuin Saksan puolustusministeri käy Kiovassa ja sanoo tuen jatkuvan, olisin hyvin skeptinen sen suhteen, että tässä olisi kyse laajemmasta painostusprojektista. Olen enemmän huolissani maiden kyvystä jatkaa tukea ja siitä, onko heillä materiaalia annettavana siinä volyymissä, jota tarvitaan.

Salonius-Pasternakin mukaan Bild on sodan aikana viitannut useasti nimettömiin hallituslähteisiin. Ajoittain lehden julkaisemat tiedot ovat kuulostaneet tutkijan korviin oudoilta.

– On mahdotonta sanoa, onko kommentin antanut hallituksen linjaa vastustava nuorempi neuvonantaja, tai ministeri, joka toivoo paluuta sotaa edeltävään aikaan.

Jos Saksa aikoo jatkaa Ukrainan aseellista tukemista, sen pitää saada oma aseteollisuutensa vauhtiin. Se on Salonius-Pasternakin mukaan osoittautunut erittäin raskaaksi prosessiksi.

Yhdysvaltain kohdalla epäröinti saattaa Salonius-Pasternakin mukaan johtua siitä, että maa haluaa säilyttää varastossa riittävästi materiaalia voidakseen reagoida muihinkin mahdollisiin konflikteihin, esimerkiksi Kiinan ja Taiwanin väliseen kiistaan.

– Toinen huolenaihe on Donald Trumpin mahdollinen paluu valtaan, sillä tuolloin Ukrainan avustaminen voi loppua kuin seinään. Samalla Venäjän voisi olla viisasta odottaa Trumpin vaalivoittoon asti ennen seuraavan suurhyökkäyksen käynnistämistä.

Toistaiseksi Bildin esittämät väitteet tuen vähentämisestä eivät näy maiden teoissa. Kaksi viikkoa sitten Saksa julisti maan kaksinkertaistavan Ukrainalle annettavan sotilaallisen tuen ensi vuonna kahdeksaan miljardiin euroon.

Ukrainassa vieraillut Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin taas kertoi viime viikolla uudesta 100 miljoonan dollarin (91 miljoonan euron) tukipaketista Ukrainalle. Yhdysvaltalaisen Politico-verkkolehden mukaan lisätuesta on määrä äänestää ensi viikolla.

Rauhansopimus ei takaa rauhaa

Länsijohtajat ovat toistelleet, että on Ukrainan asia päättää, koska se on valmis neuvottelemaan rauhasta. Salonius-Pasternakin mukaan Ukrainan edellytykset jatkaa taisteluja ovat silti täysin sen tukijoiden käsissä.

Hän ei haluaisi olla Ukrainan asemassa päättämässä, koska rauhanneuvottelut tulisi käynnistää.

– Ukrainalla on neuvotteluihin paremmat lähtökohdat nyt, ennen kuin tiedot mahdollisesta tuen murenemisesta tulevat julkiseksi.

Tutkijan mukaan siitäkään ei ole mitään takuuta, että Venäjä kunnioittaisi yhtäkään sopimusta Ukrainan kanssa. Venäjä voisi käyttää rauhaa valmistautuakseen uuteen hyökkäykseen.

Väsymisen merkkejä havaittavissa

Eri puolilla Eurooppaa järjestetyillä vaaleilla voi olla arvaamattoman suuri vaikutus Ukrainan tukeen.

• Hollanti: Viime viikolla vaalit voitti laitaoikeistolainen PPV-puolue. Puolueen johtaja Geert Wilders on ilmaissut olevansa valmis lakkauttamaan aseavun Ukrainalle. Vielä elokuussa Hollanti kertoi yhdessä Tanskan kanssa ensimmäisinä maina lähettävänsä Ukrainaan F-16-hävittäjiä.
• Slovakia: Slovakian parlamenttivaaleissa lokakuussa voittajaksi ylsi Robert Ficon johtama Venäjä-mielinen Smer-puolue. Fico on luvannut lopettaa kaiken aseavun Ukrainalle.
• Puola: Näyttää siltä, ettei lokakuun parlamenttivaalit voittanut kansallismielinen Laki ja oikeus -puolue onnistu muodostamaan kestävää enemmistöhallitusta. Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtajan arvion mukaan oppositiopuolueiden muodostama hallitus voisi olla hyvä uutinen Puolan ja Ukrainan välisille suhteille.

Italiassa Ukrainan vankkana tukijana julkisesti esiintynyt pääministeri Georgia Meloni päästi marraskuun alussa sammakon suustaan venäläistrollien soittamassa pilapuhelussa.

– Joka suunnalla on paljon väsymystä. Olemme lähellä hetkeä, jolloin kaikki ymmärtävät, että tarvitsemme ulospääsyn, Meloni sanoo puhelusta julkaistulla nauhoitteella.

Meloni luuli puhuvansa Afrikan unionin komission johdon kanssa.

Salonius-Pasternakin mukaan edellä mainituista tiedoista voi tulkita, että Euroopan yhtenäinen rintama on hiljaa hajoamassa.

Toinen tulkinta on, että lausunnot pohjautuvat enemmän poliitikkojen sisäpoliittisiin tarpeisiin.

– Kun on päätösten ja esimerkiksi Geert Wildersin kohdalla hallituksen muodostamisen aika, hänen voi olla tarpeellista nähdä isompi kuva, eikä hänen välttämättä tarvitse olla silloin yhtä jyrkkä, Salonius-Pasternak arvioi.

EU:n rivit rakoilevat

Kaikesta huolimatta Salonius-Pasternak ei näe merkkejä siitä, että Ukrainan merkittävimmät yksittäiset tukijat olisivat luovuttaneet maan suhteen.

EU:n yhteisestä tuesta päättäminen on kuitenkin käymässä mutkikkaammaksi.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán tapasi viime kuussa Putinin Pekingissä. Orbán on sen jälkeen luvannut estää kaikki EU:n yhteiset avustuspaketit Ukrainalle sekä maan liittymisen EU:n jäseneksi.

Unkarin hallitus saa todennäköisesti tukea Slovakian vastikään valitulta pääministeriltä Robert Ficolta. Jos Unkari saisi apua myös EU:n merkittävältä nettomaksajalta Hollannilta ja Geert Wildersiltä, vaikeuttaisi se Salonius-Pasternakin mukaan EU:n toimintaa ja avustusmahdollisuuksia merkittävästi.

– Taloudellisen tuen blokkaaminen on tietysti helpompaa, jos ryhmässä on kolme jäsentä, eikä ainoastaan Orbán. Tämä on Ukrainalle huomattavasti vakavampi uhka kuin yksittäisen maan tuen loppuminen, Salonius-Pasternak sanoo.

Hän haluaa kuitenkin tehdä selväksi, että myös Yhdysvaltain tuen loppuminen olisi Ukrainalle suuri ongelma.

Salonius-Pasternakin mukaan tiedot avustusinnon heikentymisestä kannattaa ehdottomasti nähdä heikkoina signaaleina. Ne eivät kuitenkaan vielä suoraan tarkoita, että tuki Ukrainalle on loppumassa.

– Siinä vaiheessa olisin oikeasti huolissani, jos Yhdysvallat tai EU vaihtaisi virallisesti linjaansa Ukrainan suhteen, ja kertoisi tuen rajoittamisesta.

Käihkö: Ukrainalla riittävästi resursseja taistella talven yli

Ukrainaan on satanut ensilumi. Talviolosuhteet tekevät etenemisestä haastavampaa sodan molemmille osapuolille.

Sotatieteiden dosentti ja Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö uskoo, että Venäjällä ja Ukrainalla on omat syynsä jatkaa hyökkäämistä muuttuneista sääolosuhteista huolimatta.

– Venäjällä on suurista tappioista huolimatta edelleen resursseja ja tahtoa muuttaa rintamatilannetta, kuten Avdijivkan suunnalla on nähty. Tähän tahtoon saattavat vaikuttaa Venäjän tulevat presidentinvaalit ja Venäjän johdon halu näyttää taistelujen tuottavan tulosta.

Käihkö arvioi, että Ukraina pystyy puolustamalla kuluttamaan Venäjän joukkoja hyökkäämistä paremmin. Silti hän uskoo Ukrainan tahtovan pitää painetta yllä talven aikana.

Puolustautumiseen tyytyminen antaisi hänen mukaansa Venäjälle mahdollisuuden vahvistaa viime talvena rakennettuja puolustusasemia entisestään. Hersonin aluetta Venäjä ei ole vielä saanut Zaporižžjan tavoin linnoitettua.

Käihkö arvioi, että Ukrainalla on nyt riittävästi resursseja jatkaa taisteluja talven yli. Lännen hiipuva tuki saattaisi kuitenkin pakottaa Ukrainan keskittymään ainoastaan puolustamiseen.

Käihkön mukaan on kuitenkin todennäköistä, ettei rintamilla tapahdu tänäkään talvena merkittäviä muutoksia.