Ilmavoimien ex-komentaja: F-16-hävittäjät eivät paljon auta, jos Ukrainalla on vain kuusi lentäjää
Tanska ja Hollanti kertoivat viikonloppuna ensimmäisinä maina toimittavansa länsimaalaisia hävittäjiä Ukrainalle, Yhdysvaltojen annettua ensin siunauksensa F-16-koneiden toimittamiselle.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen kertoi eilen sunnuntaina Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin vierailun yhteydessä, että Tanska lahjoittaa Ukrainalle 19 F-16-hävittäjää.
Frederiksen piti yhteisen tiedotustilaisuuden Zelenskyin kanssa Skrydstrupin lentotukikohdassa. Tiedotustilaisuudessa Frederiksen kertoi, että ensimmäiset kuusi konetta voitaisiin toivottavasti lähettää uuteenvuoteen mennessä. Seuraavat kahdeksan konetta toimitetaan ensi vuonna ja viimeiset viisi konetta vuonna 2025.
Hollannin pääministeri Mark Rutte ei antanut lahjoitettavien koneiden tarkkaa lukumäärää. Hänen mukaansa maa on kuitenkin pian korvaamassa 42 ilmavoimiensa käytössä olevaa F-16-konetta edistyneemmillä F-35 -mallin koneilla.
Tämän myötä Ukraina saattaisi saada jopa 61 F-16-mallin konetta.
Suomen ilmavoimien entinen komentaja, kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok.) sanoo Ylelle, että tuollainen määrä olisi jo hyvin merkittävä lisä Ukrainan puolustukselle.
– Suomella on 62 hävittäjää. Meidän mielestä se on kohtalaisen merkittävä määrä, Jarmo Lindberg sanoo.
Nato maista F-16-koneita on lisäksi Yhdysvalloilla, Belgialla, Norjalla, Portugalilla, Kreikalla, Romanialla, Puolalla ja Turkilla.
Ukrainan Ilmavoimien tiedottaja Yuriy Ihnat kertoo Ukrainan tarvitsevan yhteensä 128 länsimaalaista hävittäjää.
– Se [128] on tavoittelemamme luku. Saatamme arvioida tilannetta uudestaan sodan edetessä, mutta tarvitsemme ehdottomasti yli sata konetta voidaksemme kiinnittää niitä eri lentotukikohtiin, reagoida erilaisiin uhkiin ja iskeä erilaisiin kohteisiin, Ihnat sanoo Ukrainska Pravdan mukaan.
Ukrainalla on entuudestaan kymmeniä venäläisvalmisteisia hävittäjiä. Jarmo Lindbergin mukaan niiden aerodynaamiset ominaisuudet eivät mahdottomasti eroa F-16-koneista.
– Sen sijaan F-16-koneissa on huomattavasti parempi hävittäjätutka ja lisäksi niiden tietokoneet on integroitu suoraan länsimaisiin aseisiin.
Ukrainan mahdollisuus käydä ilmataisteluita Venäjää vastaan paranee huomattavasti, kun se saa nykyaikaisia tutkaohjuksia hävittäjiinsä.
Tekninen suorituskyky ottaa harppauksen myös siinä, kun hävittäjän tutka ja tietokoneet saadaan valjastettua hyökkäyksiin Venäjän tutkajärjestelmiä vastaan.
Oma merkitys on sitten sillä, jos Ukrainalle annetaan pitkän kantaman täsmäaseita, risteilyohjuksia. Näitä he voivat laukaista hävittäjistä.
– Kyllä näillä asioilla on ilmiselvä taistelutekninen ja -taktinen merkitys, ilmavoimien entinen komentaja Jarmo Lindberg sanoo.
Koulutukset kestävät ainakin puoli vuotta
Vilnan heinäkuisen Nato-huippukokouksen yhteydessä 11 maata sopivat aloittavansa ukrainalaislentäjien F-16-koulutukset. Tanska johtaa kyseisiä koulutuksia yhdessä Hollannin kanssa.
Lauantaina Ukrainan puolustusministeri Oleksii Reznikov kertoi, että ukrainalaisten F-16-lentäjien kouluttaminen on aloitettu. Reznikov ei kertonut koska lentäjien koulutusten on tarkoitus päättyä, mutta huomautti, että koulutus tulee kestämään vähintään puoli vuotta.
Tässä on koko hävittäjäprojektin suurin pullonkaula.
Ukraina ilmoitti alussa 32 lentäjää länsimaiden koulutuksiin. Suurimmalla osalla halukkaista kielitaito ei kuitenkaan riitä.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että kahdeksan läpäisi kielitestit ja kuusi on menossa ensimmäisen ryhmän koulutukseen ja kaksi jää varalle, Jarmo Lindberg sanoo.
Varsinainen hävittäjäkoulutus alkaa ensi vuoden alussa.
– Kun se kestää noin puoli vuotta, niin Ukrainalla on kuusi F-16-koneita lentämään kykenevää lentäjää ensi vuoden puolessa välissä.
Tanskassa on parhaillaan 70 ukrainalaista saamassa F-16-koulutusta, Frederiksen kertoi sunnuntaina. Kaikki eivät kuitenkaan päädy lentäjiksi, sillä koneet tarvitsevat myös paljon huoltohenkilöstöä pysyäkseen taivaalla.
Lentäjiä koulutetaan Tanskassa siihen asti, kunnes Romaniaan rakenteilla oleva koulutuskeskus saadaan valmiiksi.
Hollanti aloittaa jossain vaiheessa ukrainalaisten kouluttamisen juuri Romanian kanssa.
Jarmo Lindberg huomauttaa, että osaavien lentäjien vähyys on iso ongelma.
– Tanskan ja Hollannin hävittäjät eivät paljon auta, jos Ukrainalla on vain kuusi niitä lentämään kykenevää lentäjää. He eivät voi olla koko ajan ilmassa. Levätäkin pitää.
Toisaalta lentäjien saama koulutus takaa heille kyvyn käyttää hävittäjien asejärjestelmiä taktisesti jollakin tasolla.
Ilmataistelu perustuu lento-osastoihin. Kahden koneen pari on minimi. Jarmo Lindbergin mukaan länsimaissa neljän lentäjän osasto on se, mistä lähdetään liikkeelle.
Ukrainalla ei ole kokeneita F-16-koneiden lentäjiä osaston johtajiksi.
– Nämä kuusi lentäjää koulutetaan sellaiselle siipimiehen tasolle toimimaan yksittäisellä koneella. Kokemus ei ilmesty tyhjästä. Tyvestä puuhun noustaan.
Lisäksi on ratkaistava se, missä F-16-koneet huolletaan. Se vaatii valtavan määrän ammattilaisia.
– Raa’asti voi laskea siten, että tunti hävittäjällä lentämistä vaatii 4–10 tuntia huoltoa.
Ukrainan täytyy siten rakentaa koko huoltojärjestelmä eli varaosavarastot ja huoltolaitokset. Toinen vaihtoehto on, että huolto on maan rajojen ulkopuolella, mutta mekaanikot ja muut ovat koulutettuja ukrainalaisia.
Jarmo Lindbergin mukaan vaihtoehto on sekin, että huoltohenkilöstö koostuu ulkomaalaisten yhtiöiden työntekijöístä, joiden kanssa tehdään sopimukset.
– Sitten ollaan herkällä poliittisella alueella, jos huollosta vastaa jonkin Nato-maan ilmavoimien sotilashenkilökunta, Jarmo Lindberg sanoo.
Ukraina tavoitellut myös muita länsimaalaisia koneita
Ukraina on tarvinnut uusia hävittäjiä jo kauan maan ilmatilan suojaamiseksi ja käynnissä olevan vastahyökkäyksen tueksi.
Aiemmin keväällä Puola ja Slovakia kertoivat luovuttavansa yhteensä 41 MiG 29 -hävittäjää Ukrainalle. Koneista valtaosa on jo toimitettu.
Ukrainaan toimitetut neuvostoajan koneet ovat monella tapaa vanhentuneita, mutta ukrainalaislentäjät hallitsevat jo entuudestaan koneilla lentämisen.
F-16-koneiden lisäksi Ukraina on kääntänyt katseensa myös ruotsalaisiin Gripeneihin ja brittivalmisteisiin Typhoon -luokan hävittäjiin. Molemmat valmistusmaat ovat toistaiseksi kieltäytyneet lähettämästä omia koneitaan Ukrainaan, mutta samalla sitoutuneet avustamaan F-16-lentäjien kouluttamisessa.
Zelenskyi sai lauantaisen Ruotsin vierailunsa aikana kuulla merkittävästä lisätuesta Ukrainalle ja ruotsalaisten CV-90-rynnäkköpanssarivaunujen valmistuksen aloittamisesta Ukrainassa.
Silminnähden ilahtunut presidentti ehdotti Ruotsin pääministerille, että myös taisteluhävittäjiä eli Gripeneitä sopisi lähettää Ukrainan avuksi.
– Gripen on Ruotsin ylpeys. Sellaisen jakaisi mielellään Ukrainallekin ja teemme töitä sen eteen, Zelenskyi sanoi leveästi hymyillen.
Ainakin toistaiseksi Zelenskyi jäi ilman toivomaansa. Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin mukaan hävittäjäkysymykseen voidaan palata sitten, kun Ruotsi on Naton jäsen.
Gripen-koneita on Ruotsin lisäksi kahdessa Nato-maassa: Tšekissä ja Unkarissa.
Typhoon -koneita on Britannian lisäksi Italialla, Espanjalla, Saksalla ja Naton kanssa yhteistyötä tekevällä Itävallalla.
Toukokuussa Britannian puolustusministeri Ben Wallace totesi, etteivät Typhoon -koneet sovellu Ukrainan tarpeisiin. Kantaansa hän perusteli muun muassa sillä, että Ukrainaan tulisi koneiden lisäksi lähettää satoja erikoisasiantuntijoita, insinöörejä ja lentäjiä.
Myös Ranska on toistaiseksi pidättäytynyt kouluttamasta ukrainalaisia lentämään ranskalaisilla Dassault Rafale -hävittäjillä. Kyseisiä koneita ei ole muissa länsimaissa ja koulutukset edellyttävät ukrainalaisilta riittävää ranskan kielen taitoa.
Suomessakin käytöstä lähivuosina poistuvia F-18 -Horneteja on Yhdysvaltojen lisäksi Kanadalla, Espanjalla ja Sveitsillä. Yksikään maa ei kuitenkaan toistaiseksi ole suostunut luopumaan Horneteistaan.