Venäjällä on kolme tapaa kiusata naapurimaitaan, ja se on käyttänyt niistä Suomea vastaan varmuudella vasta yhtä

Selkein esimerkki Venäjän kiusantekokeinoista naapurimaita vastaan on siirtolaisten ohjaaminen rajan yli. Sitä Venäjä on jo käyttänyt Norjaa ja Suomea vastaan.

– Nyt taas kerran pyritään painostamaan Suomea mahdollisesti tällaisella siirtolaisaseella, Saari arvioi.

Saari työskentelee tutkimusjohtajana Ulkopoliittisessa instituutissa. Yle haastatteli häntä videoyhteyden välityksellä.

Ensimmäinen kiusa: Turvapaikanhakijat rajan yli

Turvapaikanhakijoita alkoi tulla Venäjältä Norjaan ja Suomeen laajemmin vuoden 2015 lopulta lähtien.

– Kysymys oli aika rajatusta toiminnasta, joka kesti vain joidenkin kuukausien ajan, Saari sanoo.

Sen jälkeen samaa on nähty Valko-Venäjän länsirajoilla.

– Valko-Venäjä on kuitenkin käyttänyt siirtolaisasetta paljon systemaattisemmin suhteessa Puolaan ja Liettuaan monen vuoden ajan, Saari sanoo.

Saari muistuttaa, että Venäjä ja Valko-Venäjä ovat läheisiä liittolaisia ja niiden turvallisuuspalvelut tekevät paljon yhteistyötä.

– Ainakin ajatuksia operaatiosta on vaihdettu. Tuntuu, että 2015 oli testipallo, jota on kehitetty vielä enemmän Valko-Venäjän toimesta, Saari sanoo.

Toistaiseksi ei kuitenkaan ole näyttöä laajamittaisesta Venäjän toiminnasta siirtolaisten ohjaamiseksi tai päästämiseksi Suomeen.

– Puhutaan todella vähäisistä määristä, joten mitään syytä paniikkiin ei todellakaan ole, Saari sanoo.

Länsimailla on myös ollut aikaa varautua vastaavaan. Viimeksi lokakuussa Norja kiristi maahantulon ehtoja ainoalla maiden välisellä rajanylityspaikalla Storskogissa Kirkkoniemen lähellä.

Toinen kiusa: Siirtotyöläisistä työkalu painostukseen

Venäjällä on paljon siirtotyöläisiä Keski-Aasian ja Kaukasuksen maista. Se voi tarvittaessa käyttää heitä naapurimaiden painostamiseen.

Loppuvuodesta 2006 Venäjä otti kiinni tuhansia georgialaisia siirtotyöläisiä ja karkotti heistä yli 2 300 takaisin Georgiaan. Taustalla oli Venäjän ja Georgian välien kiristyminen. Ennen karkotuksia Venäjä asetti Georgialle myös talouspakotteita.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) raportin mukaan monet karkotetuista olivat asuneet Venäjällä laillisesti. Venäjä vei kiinniotettuja näytösoikeudenkäynteihin, jotka saattoivat kestää vain joitakin minuutteja.

– He saattoivat omistaa jopa Venäjän passin, mutta kuitenkin heidät lähetettiin entiseen kotimaahansa, Saari kertoo.

Venäjän mukaan kyse oli taistelusta rikollisuutta ja laitonta siirtolaisuutta vastaan. HRW:n mukaan Venäjä valitsi kohteeksi kuitenkin nimenomaan georgialaisia.

Maiden suhteet kiristyivät entisestään. Venäjä ja Georgia sotivat elokuussa 2008.

Saaren mukaan sama painostuskeino on tarvittaessa käyttökelpoinen Keski-Aasian maita kohtaan, koska myös niistä on lähtenyt paljon vierastyöläisiä Venäjälle.

– Venäjä pystyy hyvin luovasti käyttämään erilaisia keinoja tai vihjailemaan niiden käytöstä, eli painostamaan, Saari sanoo.

Kolmas kiusa: Ympäristötuho tai tekaistu onnettomuus

Venäjä voisi myös vahingoittaa naapurimaan infrastruktuuria. Saari muistuttaa, että juuri tätä on epäilty kun Suomen ja Viron välinen kaasuputki vaurioitui ankkurista.

Muitakin keinoja voisi olla.

– Ympäristön vahingoittaminen tai onnettomuudeksi kätketyt tihutyöt. Lisäksi rajakysymykset, Saari luettelee Venäjän mahdollisuuksia.

Käytännössä kyse voisi olla vaikka venäläisen tankkerin öljyvuodosta Itämerellä.

Näille hybridikeinoille on Saaren mukaan tyypillistä se, että syyllisen osoittaminen on vaikeaa. Voi myös jäädä epäselväksi, onko kyseessä ylipäätään ollut tahallinen tihutyö vai vahinko.

Oli Venäjän keino mikä tahansa, kyse on usein pelottelusta.

– Venäjä ei kuitenkaan näillä välttämättä saa poliittisia etuja, vaan päinvastoin näihin asioihin varaudutaan entistä tiukemmin, Saari sanoo.

Saaren mukaan Suomen ei kannata panikoitua, eikä antaa Venäjän painostuksen vaikuttaa omiin päätöksiinsä.