Sisäministeri Rantanen kommentoi tulevaa kansalaisuuskoetta – ”Emme jää ainoaksi löperöitä sääntöjä toteuttavaksi maaksi pohjoiseen”
Suomeen suunnitellun kansalaisuuskokeen valmistelussa otetaan mallia muiden Euroopan maiden testeistä. Selvitimme, minkälaisia kansalaisuuskokeita muissa Euroopan maissa on.
Nykyinen hallitus on kirjannut 16. kesäkuuta julkaistuun hallitusohjelmaan useita pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden ehtojen kiristämisiä. Jos hallitus saa suunnitelmansa toteutettua, jatkossa ulkomaalaisilta kansalaisuuden hakijoilta voidaan vaatia kansalaisuus- ja kielikokeen hyväksyttyä suorittamista.
Hallituksen esitys eduskunnalle kansalaisuuslain tiukentamisesta tehdään ohjelman mukaan tämän vuoden loppuun mennessä.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kommentoi Ylelle, että ministeriö on aloittanut testin laatimisen, mutta paljon on vielä tehtävää.
14 erilaista esimerkkiä
27 EU-maasta 13:ssä on käytössä kansalaisuuskoe. Lisäksi koe on käytössä Norjassa, Sveitsissä ja Liechtensteinissa, jotka eivät kuulu EU:hun, mutta ovat osa Schengen-aluetta.
Yleensä kansalaisuuskokeessa kysytään maan historiasta, kulttuurista, yhteiskunnasta ja väestöstä. Kokeessa saatetaan kysyä myös demokratiassa asumisesta ja muusta maan politiikkaan liittyvästä kuten Viron ja Kreikan kokeessa sekä maan kansallislaulusta kuten Latviassa.
Kussakin maassa kokeen järjestämisestä huolehtii jokin virallinen taho. Rantanen on aiemmin kommentoinut Ilta-Sanomille, että kyseessä voisi olla koe, jonka järjestämisestä esimerkiksi kansalaisopistot vastaisivat.
Monivalinnasta haastatteluun
Rantanen kommentoi Ylelle, että maahanmuuttopolitiikkaan tehdään suuri muutos ja sitä tiukennetaan monilta osin.
– Olen iloinen, että pääsemme yleispohjoismaalaiselle tasolle, emmekä jää ainoaksi löperöitä sääntöjä toteuttavaksi maaksi tänne pohjoiseen.
Pohjoismaissa kansalaisuuskoe on käytössä Tanskassa ja Norjassa.
Tanskan kokeessa on 45 monivalintakysymystä, joista 35 on laadittu kokeeseen tarkoitetun opiskelumateriaalin pohjalta. 5 kysymystä koskee ajankohtaisia aiheita, jotka on otettu Tanskan mediasta ja politiikasta. Tanskalaisista arvoista on 5 kysymystä.
Läpäisemiseen tarvitaan 36 oikeaa vastausta. Kysymyksistä, joihin ei ole voinut valmistautua ennalta, neljän tulee mennä oikein.
Norjan kokeessa on 36 kysymystä, joista 24 tulee saada oikein. Kysymykset voi myös kuunnella äänitteellä. Kokeen voi korvata suorittamalla yhteiskuntaopin opintojakson (75 tuntia) ja sen päättökokeen norjaksi.
Myös Luxemburgissa kokeen voi korvata yhteiskunnallisilla opinnoilla.
Esimerkiksi Slovakiassa ei ole käytössä virallista kansalaisuuskoetta, mutta vaaditussa kielitestissä kysytään perustietoja maasta.
Apuna opiskelumateriaalia
Lähes kaikissa maissa kokeeseen voi valmistautua lukemalla siihen tarkoitetun opiskelumateriaalin. Espanjassa kokeessa on 25 monivalintakysymystä, jotka on valittu 300 kysymyksen joukosta. Kysymyksiä voi harjoitella siihen tarkoitetussa sovelluksessa.
Euroopassa kansalaisuuskokeessa vastataan usein monivalintakysymyksiin, mutta poikkeuksen tekee ainakin Ranska, jossa koe suoritetaan suullisesti haastatteluna. Myös siihen voi valmistautua opiskelumateriaalilla.
Kansalaisuuskokeen lisäksi muiden kansalaisuuteen vaadittujen ehtojen on täytyttävä. Lähes kaikissa Euroopan maissa on käytössä ainakin kielikoe ja vaatimus maassa asutuista vuosista keskeytyksettä.
Joissakin maissa on myös täytettävä tietty tuloraja tai osoitettava, että voi elättää itse itsensä.
Kuitenkin esimerkiksi Itävallassa ei ole käytössä kansalaisuuskoetta, mutta maassa on asuttava vähintään 10 vuotta yhtäjaksoisesti ilman suunnitelmaa paluusta kotimaahansa ennen kansalaisuuden hakemista. Eli koe ei välttämättä kerro siitä, onko kansalaisuutta helpompaa tai vaikeampaa saada.
Rantanen kommentoikin, että kokeella on tarkoitus nopeuttaa integraatiota suomalaiseen yhteiskuntaan
– On tarkoitus, että ihmiset kotoutuvat Suomeen, oppivat kielemme ja yhteiskuntajärjestelmämme. Integroitumisen myötä kansalaisuus- ja kielikoe tuskin osoittautuvat mitenkään ylitsepääsemättömiksi, Rantanen arvioi tulevaa koetta.
Esitys kansalaisuuskokeesta jo 2019
Vuonna 2019 pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) esitteli toimia seksuaalirikollisuuden ja maahanmuuttajataustaisten rikollisuuden torjumiseksi.
Silloin toimenpideohjelmassa kirjattiin, että ”selvitetään muiden maiden käytäntöjä kansalaisuustestien käytössä ja otetaan Suomeen soveltuva testi käyttöön”.
Kansalaisuustestiä ei kuitenkaan ole vielä otettu käyttöön.
Aiheesta voi keskustella perjantaihin 21.6.23 klo 23