Putositko jo kärryiltä? Kertaa tästä, mitkä seikat johtivat Vilhelm Junnilan ministeripestin päättymiseen

Elinkeinoministeri Vilhelm Junnila (ps.) ilmoitti tänään keskipäivällä eroavansa tehtävästään dramaattisten käänteiden jälkeen. Junnila perusteli eroaan Suomen maineella ja hallituksen jatkolla.

– Puolueen ja eduskuntaryhmäni luottamuksesta huolimatta näen asian seuraavasti: hallituksen jatkon ja Suomen maineen perusteella näen, että minun on mahdotonta tyydyttävällä tavalla jatkaa ministerinä, Junnila kommentoi asiaa tiedotteessaan.

Tämä oli Vilhelm Junnilan yhdestoista päivä ministerinä. Ministeripestin pituus hipoo lyhytaikaisimman ministerin ennätystä.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) pitää eropäätöstä oikeana. Orpon mukaan odottamattomia asioita on tullut ilmi niin paljon, että Junnilan jatko ministerinä kävi mahdottomaksi.

Miten tähän tultiin?

Junnilan eron taustalla ovat esille nousseet kytkökset äärioikeistoon ja natsisymboleilla vitsailu. Tänään Yle uutisoi myös ministerin antaneen harhaanjohtavia tietoja opiskelu- ja työhistoriastaan.

Kotisivuillaan Junnila on kertonut opiskelevansa valtio-oppia. MOT:n selvityksen perusteella hän on ollut vuosia sitten kirjoilla Turun avoimessa yliopistossa, mutta ei ole suorittanut yhtäkään kurssia siellä tai missään muussakaan yliopistossa.

Junnila on ilmoittanut ammatikseen yrittäjän eduskunnan ja perussuomalaisten verkkosivuilla sekä vaalimateriaalissaan. Junnilan väitetystä yrittäjyydestä ei kuitenkaan löytynyt Ylen selvityksessä mitään varmoja todisteita.

Junnila sai aiemmin viikolla eduskunnan luottamuksen

Eduskunta äänesti keskiviikkona Junnilan luottamuksesta opposition aloitteesta. Äänestys oli poikkeuksellinen, sillä Junnila oli toiminut ministerinä alle kaksi viikkoa ja epäluottamus liittyi Junnilan toimintaan ennen ministeripestiä.

Vihreät, SDP ja vasemmistoliitto esittivät Junnilalle epäluottamusta esiin tulleiden äärioikeistokytkösten takia. Junnila sai eduskunnan luottamuksen äänin 95–86.

Hallituskumppani RKP äänesti Junnilan luottamusta vastaan. Alla olevasta videosta voit katsoa äänestyshetken eduskunnassa:

Junnilan luottamuksen puolesta äänestänyt Päivi Räsänen kertoi eilen Twitterissä, että hän on valtavan surullinen Junnilan kansanedustajana vuonna 2019 tekemästä kirjallisesta kysymyksestä. Junnila esitti kysymyksessään, että Suomen pitäisi hillitä ilmastonmuutosta ja väestönkasvua edistämällä abortteja Afrikassa.

Junnila on toistuvasti vitsaillut natsismista ja osallistunut äärioikeistolaiseen tapahtumaan. Ministerinimitysten yhteydessä esiin nousi esimerkiksi Junnilan puhe perussuomalaisten vaali-illassa tänä keväänä.

Hän onnitteli puheessaan kansanedustajaehdokas Mikko Kangasojaa (ps.) erinomaisesta vaalinumerosta. Numero oli 88, joka tunnetaan myös uusnatsien symbolina Heil Hitler -tervehdykselle.

Kesällä 2019 Vilhelm Junnila piti muistopuheen äärioikeistolaisessa tapahtumassa Turun terrori-iskun vuosipäivänä. Kyseessä oli Kansallismielisten liittouman 188 Kukkavirta -tapahtuma, johon osallistui kansallismielisiä ja äärioikeistolaisia ryhmiä.

Junnila on kiistänyt yhteydet äärijärjestöihin ja pahoittelut aiempaa toimintaansa.

Alla olevalla lyhyellä videolla toimittaja Jari Valtee kertaa, mitä Junnilan taustoista paljastui perjantaina:

Uutista päivitetty 17:16: Eduskunta äänesti Junnilan luottamuksesta keskiviikkona, ei eilen, kuten jutussa aiemmin kirjoitettiin.