Kartat paljastavat: Näin reitti- ja lomalennot puikkelehtivat ja välttelevät sotaa käyviä maita

Maailman kriisipesäkkeet luovat haasteita lentoreittien suunnittelijoille, sillä Venäjän läpi ei saa lentää, Ukraina täytyy kiertää ja Lähi-idässä pitää vältellä monia alueita.

Finnairin lento Tokioon on kiertänyt pohjoisnavan kautta jo kahden vuoden ajan. Aiemmin lentoreitti Tokioon kulki Siperian yli, mutta Venäjän hyökättyä Ukrainaan reitti meni uusiksi.

Uusi reitti on pidentänyt lentomatkaa melkein neljällä tunnilla suuntaan. Lentoaika on ainakin 13 tuntia.

Finnairin operaatiokeskuksen vastaava johtaja Jari Paajanen sanoo, että reitin kasvaessa suunnittelussa pitää huomioida monia asioita, kuten koneiden kantama, varakenttien vähäisyys, avaruussääilmiöt pohjoisessa ja miehistön jaksaminen.

– Aiemmin Venäjän yli lennettäessä koneessa oli kolme miehistön jäsentä ohjaamossa. Nykyään meillä on valtaosassa Aasiaan suuntautuvista lennoista neljä ohjaajaa: kaksi kapteenia ja kaksi perämiestä. Näin pitkän työpäivän rasittavuus voidaan minimoida.

Finnairin lento Japaniin joutuu tekemään yhden pisimmistä kiertoteistä välttääkseen Venäjän ilmatilan.

Paajasen mukaan se luonnollisesti lisää polttoaineen kulutusta sekä lennosta aiheutuvia päästöjä, koska esimerkiksi kovissa vastatuulissa Finnair ei voi valita ympäristöystävällistä reittiä, vaan se on lennettävä Venäjän ilmatilan ulkopuolella.

Venäjän ilmatilan sulkeutuminen aiheutti haittaa lentoyhtiöille

Siperia oli merkittävä reitti kaikille Aasiaan lentäville lentoyhtiöille, mutta Venäjän ilmatilan sulkeutumisesta aiheutuneet negatiiviset vaikutukset olivat merkittävimmät suomalaiselle lentoyhtiölle Finnairille.

– Ennen Venäjän ilmatilan sulkeutumista Finnair kuului niihin harvoihin lentoyhtiöihin, joka pystyi operoimaan Aasiaan edestakaisin vuorokaudessa, antaen sille tiettyä kilpailuetua muihin eurooppalaisiin lentoyhtiöihin verrattuna.

– Siperian reitin sulkeutumisen seurauksena Finnair ei ole voinut avata pandemiasta selviämisen jälkeen lentojaan suurimpaan osaan aikaisemmista Aasian kohteistaan, Paajanen toteaa.

Finnairilla on kahdeksan A330-konetta, joilla se on lentänyt Aasiaan. Koneiden kantama ei tällä hetkellä riitä Aasiaan pidentyneiden lentoreittien takia, ja koneille on täytynyt miettiä vaihtoehtoisia kohteita. Lentoyhtiö on esimerkiksi lisännyt lentojaan Amerikkaan ja Lähi-itään Aasian sijaan.

Paajanen sanoo, että Finnair on varautunut strategiaansa päivittäessään siihen, että Venäjän ilmatila pysyy sulkeutuneena vielä pitkään.

Lentoliikenteen risteyskohta kulkee nyt Lähi-idässä

Länsimaiset lentoyhtiöt joutuvat keksimään yhä monimutkaisempia kiertoreittejä Euroopasta Aasiaan, koska uusia kriisipesäkkeitä on kehittynyt myös Lähi-itään.

Esimerkiksi British Airwaysin lento Lontoosta Delhiin on pidentynyt lähes 900 kilometrillä.

BA142-lento kulkee ensin Euroopan halki kohti Turkkia. Sitten kone kaartaa Kaspianmeren yli pohjoiseen kohti Kazakstania ja kääntyy takaisin etelään kohti Intia.

Suorempi reitti kulkisi Iranin ja Afganistanin läpi, mutta maiden ilmatilaa ei ole turvallista käyttää.

Pidempi etäisyys kasvattaa matkan kestoa, polttoaineen kulutusta ja lentolipun hintaa.

Paajasen mukaan kukin lentoyhtiö tekee itse riskiarvionsa ja päättää riskiarvioiden perusteella, mitä reittejä sen koneet kulloinkin lentävät.

Yksikään länsimainen lentoyhtiö ei esimerkiksi lennä Pohjois-Korean ja Ukrainan yli. Suurin osa lentoyhtiöistä, Finnair mukaan lukien on myös jo pitkään kiertänyt Lähi-idän konfliktialueet Jemenin, Syyrian ja Sudanin.

Amerikkalaiset ja brittiläiset yhtiöt välttävät Iranin ilmatilaa ja kiertävät Irakin ilmatilan länsipuolelta. Finnair taas lentää Iranin itäosissa, mutta välttää Irakin.

Israelin ja Hamasin välinen sota vaikeuttaa mantereiden yli lentämistä entisestään.

Paajanen sanoo, että Finnair arvioi jatkuvasti Lähi-idän alueiden turvallisuustasoa.

– Haluan painottaa, että operoimme ainoastaan sellaisilla alueilla, jotka koemme ja tunnistamme turvallisiksi.

Esimerkiksi Gazan sodan puhjettua Finnair on lopettanut lentonsa Israelin Tel Aviviin.

Kriisialueiden välttely ruuhkauttaa Euroopan ilmatilaa

Kun Ukrainan ilmatila suljettiin vuonna 2022, satoja lentoja jouduttiin ohjaamaan uudelleen Puolan ilmatilasta naapurimaihin – enimmäkseen Saksaan.

Saksan ilmatila oli jo ennestään erittäin ruuhkainen, ja maan lennonjohto ilmoitti viime vuonna pystyvänsä käsittelemään enintään kaksisataa ylimääräistä lentoa päivässä.

Paajanen sanoo, että rajoitukset Itä-Euroopan ilmatilassa aiheuttavat juuri nyt pullonkauloja.

– Joskus voi olla niin, että ilmatilassa ei ole tilaa. Silloin lentoyhtiöt joutuvat odottamaan, Paajanen selittää.

– Ilmailussa on käytössä slottijärjestelmä, eli lentoyhtiöille ja lentokoneille jaettavat vuorot, milloin ilmatilaa tai lentokenttää saa käyttää, hän jatkaa.

Ruuhkat näkyvät lentoaikojen pidentymisenä ja lentoyhtiöiden polttoainekulutuksen kasvuna, koska lentoyhtiöt joutuvat usein kiertämään ruuhkaisia alueita.

Ruuhkia on syntynyt myös Euroopan ulkopuolelle. Esimerkiksi ilmatila Turkissa, Irakissa ja Iranissa on ruuhkautunut, koska lentoyhtiöt käyttävät Lähi-itää reittinä Aasiaan.

Kriisipesäkkeiden kiertäminen kaukaa kuitenkin kannattaa.

Tästä saatiin muistutus heinäkuussa 2014, kun Malaysian Airlinen MH17-lento Amsterdamista Kuala Lumpuriin ammuttiin alas ilmatorjuntaohjuksella Itä-Ukrainan yläpuolella. Koneen maahansyöksyssä kuoli 298 ihmistä. Tutkijoiden mukaan iskun takana oli Venäjä.

Vain kuukausia ennen Ukrainan tapahtumia, maaliskuussa 2014 Malaysian Airlines -yhtiön toinen kone, Kuala Lumpurista Pekingiin matkalla MH37-lento katosi lähes jäljettömiin keskellä Intian valtamerta.

– Malaysian Airlinen onnettomuus teki lentoyhtiöistä ja ilmailuviranomaisista kriittisempiä, kun ne laativat riskiarvioita sekä ohjeistuksiaan kriisialueiden yläpuolella, tai niiden välittömässä läheisyydessä olevaa ilmatilan käytettävyyttä arvioitaessa, Paajanen toteaa.

Esimerkiksi Finnair kiertää Ukrainan länsipuolelta kauempaa, kuin muut lentoyhtiöt. Päätös perustuu lentoyhtiön tekemään riskiarvioon alueen riskeistä.

– Ukraina-alueella voi tapahtua oikeastaan ihan mitä vaan, mutta Ukrainan alueella me emme lennä, eikä siellä tällä hetkellä saakaan lentää, Paajanen sanoo.

Ukrainan lähellä lentoja voivat häiritä havaitsemattomat sotilasdroonit, hyökkäykset ja GPS-häiriöt.

Paajanen sanoo, että Ukrainaa koskevan rajoitusalueen ulkopuolella tapahtuva lentoliikenne on todettu turvalliseksi, eikä Ukrainan konfliktin vaikutukset ulotu operointialueelle.

Paajanen kertoo, että GPS-häirintää ilmenee esimerkiksi Mustanmeren ja Lähi-idän alueella. Sitä kokevat kaikki alueella operoivat lentoyhtiöt, myös Finnair.

– Nykyaikaiset lentokoneet pystyvät kuitenkin säilyttämään navigointitarkkuutensa, vaikka niiden GPS: sää häirittäisiin, asiantuntija kertoo.

Yli 55 yhtiötä lentää Venäjän yli

Myös Venäjä joutuu miettimään lentoreittinsä uudelleen, koska EU-maiden ilmatila on suljettu venäläisiltä lentokoneilta.

Venäjän ilmatilan sulkemisesta ovat hyötyneet monet aasialaiset lentoyhtiöt, sillä Venäjä ei ole kieltänyt niiltä ilmatilansa käyttämistä.

Yli 55 kansainvälistä lentoyhtiötä lentää suoraan Venäjän yli Aasiasta Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

Kiinalaiset ja intialaiset ovatkin vallanneet markkinoita eurooppalaisilta lentoyhtiöiltä. Ne lentävät Aasiasta Eurooppaan nopeammin ja vähemmällä polttoaineella.

Kaikki eivät halua käyttää Venäjää lentoreittinään. Esimerkiksi Korean Air, Cathay Pacific ja Singapore Airlines välttävät vapaaehtoisesti Venäjän ilmatilaa.

Millaisia ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella aiheesta 22.12 klo 23 saakka.