Suomen ja Viron välisessä kaasuputkessa on reikä – mikään muu syy ei selitä nopeaa paineen laskua
Kaasuverkkoyhtiö Gasgrid Finland ja Viron kaasuverkonhaltija Elering havaitsivat perjantaina aamuyöllä hieman ennen kahta epätavallisen paineen laskun maiden välisessä Balticconnector-kaasuyhdysputkessa.
Gasgrid tarkkailee kaasuputkia jatkuvalla teknisellä valvonnalla esimerkiksi putkien sisällä olevilla sensoreilla.
Paine laski niin nopeasti, että ainoa mahdollinen syy on putkeen tullut reikä.
– Todennäköisyydet ovat sillä puolella, että vuoto siellä on, sanoo Gasgrid Finlandin toimitusjohtaja Olli Sipilä.
Sipilä ei lähde arvioimaan miten suuresta reiästä on kysymys tai miten se on syntynyt. Vielä ei tiedetä, onko kyseessä putkeen tullut vika, vai onko kyseessä tahallinen vaurio.
– Paineen laskusta pystyy päättelemään, että vuoto on, mutta ei reiän suuruutta.
Gasgrid Finland ja Elering suunnittelevat parhaillaan tapaa, jolla vuotokohta paikannetaan. Vajaan 80 kilometrin pituinen kaasuputki aiotaan kuvantaa kaikuluotaamalla ja videoimalla.
Putken korjaaminen kestää kuukausia
Sipilän mukaan vikakohdan löytämisen jälkeen voidaan tehdä arvio siitä, kuinka kauan korjaustöihin tarvitaan aikaa.
Selvää kuitenkin on, että tulee kestämään kuukausia, ennen kuin kaasuputki voidaan ottaa uudelleen käyttöön.
Suomen ja Viron välille välille laskettu kaasuputki on samantyyppinen, kuin Venäjältä Saksaan asennettu maakaasuputkilinjasto, joka vaurioitui syyskuussa 2022 tapahtuneissa räjähdyksissä.
– Kyseessä on tyypillinen meriputki, eli teräsputki, jossa on betonivaippa päällä, jatkaa Sipilä.
Balticconnetor-kaasuyhdysputki otettiin käyttöön joulukuussa 2019. Putkessa voidaan kuljettaa 7,2 miljoonaa kuutiota kaasua päivässä.
Kaasua riittää Suomessa
Suomessa on varauduttu jo ennakolta kaasuputken mahdolliseen rikkoutumiseen. Suomessa toimii kaksi nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalia, joissa nesteytetty maakaasu höyrystetään kaasuksi, ja siirretään edelleen maakaasun siirtoverkkoon.
– Inkooseen on rakennettu huoltovarmuussyistä LNG-terminaali, ja kaasun syöttö Suomessa on eilisestä alkaen perustunut siihen ja jatkuu toistaiseksi, muistuttaa Olli Sipilä.
Lisäksi kaasua voidaan syöttää Suomen kaasuverkkoon Haminassa sijaitsevasta LNG-terminaalista sekä biokaasulaitoksista.
– Näiden yhteenlaskettu kapasiteetti riittää myös huipputilanteisiin talvella.
Haminan LNG:n toimitusjohtaja Tuula Liukko sanoo, että terminaalissa käy kuukausittain kahdesta kolmeen LNG-laivaa purkamassa lastia. Kaasua toimitetaan Haminasta myös rekoilla sellaisille asiakkaille, jotka eivät ole maakaasuverkon piirissä.
Voit keskustella aiheesta 10.10. klo 23 saakka.