Norja kielsi venäläisten henkilöautojen tuonnin – kilomummot hyppäsivät bussiin ja tulivat ostoksille

Norja on estänyt runsas viikko sitten venäläisten henkilöautojen pääsyn maahan. Tiukentunut linja ei näy kuitenkaan Suomen puolella Näätämön kylässä, jonne virtaa yhä venäläisiä ostosmatkailijoita, niin kutsuttuja kilomummoja.

Norja otti käyttöön lähes samat säännökset kuin mitä on voimassa Euroopan unionissa. Säännös ei koske vähintään kymmenpaikkaisia autoja, joten Venäjältä saa edelleen Norjaan venäläisillä minibusseilla ja linja-autoilla.

Pohjois-Norjassa Kirkkoniemessä oleva Storskogin raja-asema on Norjan ainoa rajanylityspaikka Venäjälle ja samalla viimeinen raja-asema Eurooppaan, josta venäläisiä autoja on tullut länteen.

Norjan kiellot ovat EU-linjan mukaiset

Suomi kielsi Venäjän rekistereissä olevien henkilöautojen maahantulon jo aikaisemmin syyskuun puolivälissä. Kielto koskee venäläisrekisterissä olevia autoja, jotka tulevat mistä tahansa EU-alueen ulkopuolelta.

Myös Norjasta Suomeen saapuvat venäläisautot ovat kiellon piirissä.

Ulkoministeriön mukaan uusien säädösten takana on EU:n päätös lisäpakotteista Venäjää kohtaan.

– Suomen tulkinta EU:n päätöksestä on, että siinä on tarkoitettu nimenomaan henkilöautoja, joiden tuominen Suomeen on nyt kielletty, ulkoministeriön pakoteosaston tiiminvetäjä Pia Sarivaara sanoo.

Suomeen voi tuoda Venäjällä rekisteröidyn henkilöauton vain Venäjällä pysyvästi asuva EU-kansalainen tai hänen perheenjäsenensä, diplomaatti tai häneen rinnastettava henkilö, tai humanitaarisista syistä.

Kilomummot siirtyivät linja-autoon

Uudet säännökset eivät ole vaikuttaneet Muurmanskin suunnasta saapuvien ostosmatkailjoiden määrään Suomen pohjoisella rajalla. Viime viikonloppuna Suomen puolella Näätämössä venäläisten ostosreissut jatkuivat kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Nyt paikalle tultiin vain entistä suuremmilla busseilla.

Matkustajina linja-autoissa on iäkkäitä naisia, niin sanottuja kilomummoja, jotka toimivat bulvaaneina ja toteuttavat ostoksia tarkan suunnitelman mukaan. Tavaraa saa viedä enintään 300 euron arvosta ja 20 kilon painosta mummoa kohti. Tästä tulee nimitys kilomummo, jota venäläiset itsekin käyttävät.

Pia Sarivaaran mukaan tähän ostosmatkailun on vaikea puuttua. Paljon on valvovan viranomaisen eli Tullin kontolla.

– Se tiedetään, että kilomummot ostavat tuotteita, joihin ei kohdistu pakotteita. Pakotteiden näkökulmasta tämä on ihan laillista, sanoo Sarivaara.

Hänen mukaansa varmuudella ei kuitenkaan voi sanoa, etteikö näissä autoissa kulkisi myös pakotteiden alaisia tuotteita.

Ihan vitsi, sanoo norjalainen

Venäläisten ostosmatkat eivät osu paikallisten oikeustajuun lainkaan. Väki on enemmän kuin ihmeissään tilanteesta. Näätämön K-marketin pihalla parkissa oleva venäläinen bussi herättää keskustelua.

Norjalainen Stig Arvola pitää uutta sääntöä pelkästään vitsinä.

– Kyllä sen pitää olla niin, että kielto on kielto. En ymmärrä nykyisiä pakotteita, ne on helppo kiertää ja tavarat menevät rikkaille, ei niinkään niitä tarvitseville, sanoo Arvola.

Sirkka Kukkohovi Sevettijärveltä pohtii asiaa inhimilliseltä kantilta. Hänen mielestään ei ole tolkkua asettaa rajoituksia, joissa on porsaanreikiä. Hän pitää kilomummoja osaltaan uhreina ja sijaiskärsijöinä.

– Kyllä ne tavarat menevät muille kuin niitä ostaneille, mutta voi olla että mummot ehkä tienaavat jotain näillä reissuilla, Sirkka Kukkohovi sanoo.

Paikalliset kertovat kuulleensa norjalaisilta rajamiehiltä, että osa tuotteista menee jopa suoraan rintamalle venäläisille sotilaille. Esimerkiksi Kuoma-kengät ovat venäläisten keskuudessa hyvin haluttuja. Niitä käydään hakemassa naapurikaupastakin, vaikkei niitä tax-freenä siellä myydäkään.

Murmanskilainen Svetlana ihmettelee median kiinnostusta heidän kauppareissuaan kohtaan. Hänestä se on ihan ”normal”.

– Minä vien nämä tavarat perheelleni, ystävilleni ja lapsilleni, vakuuttaa Svetlana.

Itse jäin ihmettelemään venäläislasten suuria jalkoja. Ostoksien seassa näkyi runsaasti 46-numeroisia Kuoma-kenkiä