Itärajan ylittäneet turvapaikanhakijat kertoivat viranomaisille, miten päätyivät Suomeen

Rajavartiolaitos on saanut itärajan yli tulleilta turvapaikanhakijoilta tietoja heidän matkastaan Suomeen.

– Olemme puhuttaneet heitä ja saaneet selville, että tulijat ovat saaneet tietoa ja mahdollista apua, kun ovat lähteneet kaukaa liikkeelle ja päässeet tänne saakka monien etappien kautta, Kaakkois-Suomen apulaiskomentaja Jukka Lukkari toteaa.

Rajavartiolaitos aikoo nyt tutkia, onko taustalla järjestäytynyt rikollisuus ja laiton maahantulo. Tilanne näyttäytyy rajavartiolaitoksen silmin organisoidulta, sillä tulijat ovat lähtöisin varsin kaukaa: esimerkiksi Irakista, Syyriasta, Jemenistä ja Turkista.

– Ensimmäinen keino on se, että meidän pitää selvittää, ketkä laitonta maahantuloa järjestävät ja voimmeko me puuttua siihen, Lukkari kertoo.

Turvapaikanhakua voidaan keskittää

Rajan yli pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrä kääntyi selvään nousuun Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla viikonloppuna. Silloin turvapaikkaa haki 34 ja maanantaiaamupäivänä 21 henkilöä, joiden matkustusasiakirjat eivät ole olleet kunnossa.

Yksi keino puuttua rajanylityksiin on selvittää Venäjän rajaviranomaisten kanssa syy turvapaikanhakuilmiöön. Turvapaikan hakemista voidaan myös keskittää vain tietyille rajanylityspaikoille.

– Jos tilanne menisi huomattavasti hankalammaksi, valtioneuvosto voisi arvioida, missä päin Suomea olisi mahdollista hakea turvapaikkaa, Lukkari kuvailee turvapaikan haun keskittämistä.

Lisätoimiin vasta, jos tulijoita on satoja

Valtioneuvosto voi asettaa myös rajoitustoimia, kuten rajoittaa rajanylityspaikkojen liikennettä tai jopa sulkea rajanylityspaikkoja.

– Rajanylityspaikan sulkeminen on äärimmäinen keino. Emme ole lähelläkään sellaista tilannetta. Se on työkalupakissa olemassa, mutta vasta viimeisenä keinona, Lukkari kertoo.

Rajanylityspaikkojen sulkemisia ryhdytään harkitsemaan vasta, jos tulijavirta alkaa olla selvästi isompi.

– Silloin puhuttaisiin aivan erilaisista lukemista. Jos nyt puhutaan kymmenistä ihmisistä viikossa, niin lisätoimien harkitseminen vaatisi, että ihmisiä tulisi satamäärin tai enemmän, toteaa apulaiskomentaja Jukka Lukkari Kaakkois-Suomen rajavartiostosta.

Ennen korona-aikaa itärajan kautta tuli vuodessa keskimäärin 30 turvapaikanhakijaa ja viime vuonna Ukrainan sodan takia noin 300. Tänä vuonna Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella turvapaikkaa on hakenut kaikkiaan 161 ihmistä.

Erikoinen ilmiö: turvapaikanhakijat saapuvat polkupyöräillen rajalle

Erikoista on se, että valtaosa turvapaikanhakijoista saapuu Venäjältä Suomeen polkupyörillä.

Viime viikolla turvapaikanhakijoita alkoi tulla rajalle polkupyörillä enenevissä määrin. Rajavartiosto kielsi viime torstaina rajanylitykset polkupyörällä.

Päätös tehtiin ilmiön hallitsemiseksi ja rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi.

Silti pyöräilijöitä pyrkii edelleen maahan.

– Kyllä pyöräilijöitä edelleen tulee. Kun he hakevat kansainvälistä suojelua, se suojelu otetaan vastaan ja hakemus käsitellään. Eivät he tietysti koko matkaa tule pyörillä.

Käytännössä te ette voi pyöräilyä estää?

– Käytännössä ohjaamme ja opastamme. Siltä osin yritetään vaikuttaa tähän ilmiöön, mutta näyttää siltä, että Venäjän rajavartiopalvelu sallii pyörällä tehdyt maastalähdöt edelleen, Lukkari vastaa.

Turvapaikanhakijat bussikuljetuksilla vastaanottokeskuksiin

Myös maahanmuuttovirasto on varautunut lisääntyneeseen turvapaikanhakijoiden määrään.

Turvapaikanhakijat rekisteröidään rajalla, josta heidät siirretään bussikuljetuksilla vastaanottokeskuksiin.

Maahanmuuttoviraston mukaan vastaanottokapasiteettia on tällä hetkellä riittävästi saatavilla ja sitä voidaan tarvittaessa lisätä.

Itärajan yli tulleiden kolmansien maiden kansalaisten hakemusten käsittely on priorisoitu Maahanmuuttovirastossa.

Ulkoministeri Elina Valtonen: Suomi on hyvin varautunut

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoo, että Suomi seuraa itärajan tapahtumia tarkkaan ja on hyvin varautunut.

Suomi muutti rajavartiolakia viime vuonna varautuakseen paremmin mahdolliseen turvapaikanhakijoita käyttämällä tehtävään hybridivaikuttamiseen.

Valtonen nosti itärajan tilanteen esille EU:n ulkoministerikokouksessa Brysselissä maanantaina. Hän informoi tilanteesta muita ulkoministereitä.

– Halusin tuoda esille rajan tilanteen ja myös sen, että vastaavaa toimintaa Venäjä on aikaisemminkin käyttänyt Suomea kohtaan ja ehkä myös muilla läntisillä rajoillaan.

Valtonen ei ole yllättynyt nyt itärajalla nähtävän kaltaisesta tilanteesta.

– Nyt on tärkeää, että lähdetään määrätietoisiin toimiin.